Detaljien suunnittelusta
Järkevästi suunnitellun rakenteen (staattinen) äärilujuus voidaan yleensä arvioida melko hyvällä menestyksellä perinteiseen tapaan laskemalla karkeat nimellisjännitykset vaikkapa idealisoidun rakenteen palkkimallin perusteella (Sallitun jännityksen menetelmään liittyen nimellisjännitysten laskentaa on käsitelty tässä blogissa toisaalla). Detaljien mahdollinen pieni muodonmuutos ja plastisoituminen eivät tällöin vaikuta merkittävästi koko rakenteen käyttäytymiseen. Jos rakenteen kuormien siirtymisen kannalta oleelliset detaljit on suunniteltu väärin suhteessa siirrettäviin kuormiin, nimellisjännityksillä ei kuitenkaan pystytä enää arvioimaan rakenteen todellista lujuutta. Tässä tekstissä on esitetty muutamia esimerkkejä lujuusmielessä huonosti toimivista yksityiskohdista ja joitain yksinkertaisia tapoja näiden parantamiseksi. Pääperiaatteita Rakenteen suunnittelussa on lujuusmielessä oleellisinta miettiä, missä kuormat vaikuttavat ja miten ne siirtyvät rakenteen kautta ympäristöö