Lujuuslaskentaa laskijan näkökulmasta

Lujuuslaskennassa on yllättävän paljon mahdollisuuksia luovalle mielikuvitukselle siinä suhteessa, kuinka laskenta tehdään. Oikeaan, tai kyseisessä tapauksessa riittävän tarkkaan tulokseen pääsemiseksi on helposti kymmenen erilaista tapaa. Valitettavasti samalla on ainakin sata tapaa tehdä laskenta jotenkin väärin ja saada väärä tulos. Joissain tapauksissa on toki tarkat säännöt kuinka laskenta on tehtävä ja dokumentoitava, mutta useimmiten säännöt määrittävät vain esimerkiksi yleiset kuormat, jotka rakenteen on kestettävä. Kuinka kuormat tuodaan laskentamalliin ja millainen mallin elementtiverkko tarkalleen on jää usein laskijan vastuulle. Mm. laitteeseen ja sen alustaan kiinnittämiseen käytettävään pukkiin tai muuhun rakenteeseen kohdistuvan alustaherätteen tai -shokin mallintamisessa esimerkiksi maanjäristyksen yhteydessä on muutama sudenkuoppa, jotka on syytä tunnistaa virheellisten tulosten tai tulkinnan välttämiseksi. Seuraavassa pari väärää (tai väärän tuloksen antavaa) mallinnu

Tuulienergiaa pidetään yhtenä tulevaisuuden energian tuotantomuotona, ja hyvistä syistä; Tuulienergia on uusiutuvaa, sen tuotanto ei saastuta ja sen tuotanto on (periaatteessa) melko yksinkertaista.  Huonojakin puolia sillä on. Yhtä tuuligeneraattoria kohden saatava teho on melko vaatimaton vaikkapa tavanomaiseen vesivoimalaan verrattuna, ja yksittäisiä voimaloita tarvitaan paljon (tuulivoimapuistot), jotta tuotannosta siirtolinjojen rakentamisineen ja voimaloiden yksikkökustannuksineen tulisi kilpailukykyistä. Esimerkiksi Taivalkosken vesivoimalaitos Kemijoessa tuottaa vuodessa keskimäärin saman määrän sähköenergiaa (540,7 GWh)  540,7 gigawattituntia (GWh)  kuin noin 60 tuulivoimalaa   vuoden 2021 tuotantolukujen perusteella  (keskimäärin 891,5 voimalaa 8,1TWh kokonaistuotannolla). Toinen huono puoli tuuli- ja myös aurinkoenergialla on niiden nk. matala inertia sähköverkossa. Sähköverkon inertialla tarkoitetaan sähköverkon kykyä kestää lyhytaikaisia kuormituspiikkejä ilman, että ver