Lujuuslaskentaa laskijan näkökulmasta

 Tekoäly (AI) on päivän muotisana. Kuten muihinkin uusiin asioihin, siihenkin suhtaudutaan yleensä joko pelolla tai optimismilla. Mitä tästä seuraa? Ovatko terminaattorit jonakin päivänä suunnittelemassa paineastioita suunnittelijoiden tiukassa valvonnassa? Esittelen seuraavassa tavallisen ihmisen jo jokapäiväisessä toiminnassa käytettävissä olevia tekoälyn sovelluksia ja joitain johtopäätöksiä. Geminillä luotu tulevaisuudenkuva konepajalta, jossa tekoäly tekee työt. Nettihaut Tavallista ihmistä useimmiten koskettava asia, jota monetkaan eivät ole edes huomanneet, ovat tekoälyavusteiset nettihaut,  jotka ovat jo tehneet nettihausta paljon aiempaa monipuolisemman ja helpomman. Enää ei ole välttämätöntä tietää tarkkaa sanaa, jota etsitään, vaan esimerkiksi Googlen Gemini -tekoälyä hyväksikäyttävä haku tekee automaattisen "AI-yhteenvedon" aiheesta ilman kysyjän vaivannäköä. Alla kysytään Royal Caribbeanin uusimman laivan kokoa. Laivan nimeä ei tarvitse tietää ja etsiä sen hakutu...

Kesällä 2024 tulee kuluneeksi 55 vuotta siitä, kun ihminen ensimmäistä kertaa laskeutui kuun pinnalle. Tämän aikaan saaneeseen  Apollo-ohjelmaan liittyen muistetaan useimmiten vain joitakin kuvia ja filminpätkiä astronauttien puuhista kuun pinnalla, pieniä askelia ihmiselle mutta valtavia harppauksia ihmiskunnalle. Hieman asioista paremmin perillä oleville monenlaiset kuulentojen vaatimat tekniset ratkaisut ja saavutukset tietotekniikasta materiaalitekniikkaan tulevat myös helposti mieleen.  Harvemmin kuitenkaan ajatellaan niitä organisaatiohallinnasta ja suunnittelufilosofiasta opittuja seikkoja, joita näin massiivisen projektin läpiviennissä havaittiin. NASA:n  vapaasti ladattavissa olevassa, julkisessa raportissa SP-287, WHAT MADE APOLLO A SUCCESS  näitä havaintoja kerättiin ohjelman vielä jatkuessa tulevaisuudessa tehtäviä kuulentoja suunnitteleville neuvoiksi ja huomioitaviksi. Nythän nämä tiedot ovatkin tulleet arvokkaiksi NASAn Artemis-projektin ja siihen li...