Tekoäly (AI) on päivän muotisana. Kuten muihinkin uusiin asioihin, siihenkin suhtaudutaan yleensä joko pelolla tai optimismilla. Mitä tästä seuraa? Ovatko terminaattorit jonakin päivänä suunnittelemassa paineastioita suunnittelijoiden tiukassa valvonnassa? Esittelen seuraavassa tavallisen ihmisen jo jokapäiväisessä toiminnassa käytettävissä olevia tekoälyn sovelluksia ja joitain johtopäätöksiä.
 |
| Geminillä luotu tulevaisuudenkuva konepajalta, jossa tekoäly tekee työt. |
Nettihaut
Tavallista ihmistä useimmiten koskettava asia, jota monetkaan eivät ole edes huomanneet, ovat tekoälyavusteiset nettihaut, jotka ovat jo tehneet nettihausta paljon aiempaa monipuolisemman ja helpomman. Enää ei ole välttämätöntä tietää tarkkaa sanaa, jota etsitään, vaan esimerkiksi Googlen Gemini -tekoälyä hyväksikäyttävä haku tekee automaattisen "AI-yhteenvedon" aiheesta ilman kysyjän vaivannäköä.
Alla kysytään Royal Caribbeanin uusimman laivan kokoa. Laivan nimeä ei tarvitse tietää ja etsiä sen hakutuloksista mittoja, vaan palvelin tekee sen automaattisesti luonnollisella kielellä tehdystä yleisemmällä tasolla olevasta kysymyksestä.
Vastauksessa on myös virhe, jonka toki pelkästään netistä tietoja etsivä ihminenkin helposti tekisi: Uusin laiva ei tämän artikkelin tekoaikaan syyskuussa 2025 ole Icon of the Seas, vaan Star of the Seas, joka tosin on Iconin sisaralus ja lähes samankokoinen. Virheen syynä tässä on kuitenkin Geminin oman virheen sijaan sen tässä tapauksessa päälähteenään käyttämän, ihmisten vapaaehtoistyönä hoitaman Wikipedian artikkelien päivityshitaus ja virheet. Lähdekritiikissä ja monen lähteen yhdistämisessä on vielä töitä tekoälylläkin.
Joskus tulokset ovat kuitenkin täysin virheellisiä. Esimerkkinä tästä liitän oheen linkin Gemini -tekoälysessioon (
https://g.co/gemini/share/54e18bd058d5 ), jossa kysyin kaikille Tuntemattomansa lukeneille suomalaisille selvän peruskysymyksen siitä, kuka pelasti Rokan sotaoikeudelta. Kun lopulta, tekoälyn antamia täysin totuudenvastaisia vastauksia ihmeteltyäni esitin tekoälylle pari faktaa, tekoäly käänsi tarinansa päälaelleen. Jos kyseessä olisi ollut ihminen, niin tuskinpa häntä voisi pitää jatkossakaan luotettavana.
Kuvien ja videoiden luonti
Google käyttää hyväkseen Gemini -tekoälyä, jota voi käyttää suoraankin jo edellisessä kappaleessa esitetyn esimerkin mukaisesti. Sille voi antaa kehotteita - prompteja - joihin tekoäly antaa vastauksen. Kehotteeksi voi myös antaa esimerkiksi pyynnön tehdä kuva jostakin aiheesta, jota voi myöhemmin lisäkehotteilla tarkentaa. Alla on esimerkki "taideteoksesta", jonka Gemini loi muutamalla rivillä kehotteita muutamassa minuutissa. Kehotteissa kysyin myös tällaisten teosten tekijänoikeuksista. Näyttää siltä, että toistaiseksi asia on hieman epäselvä. Onko viitisen riviä kehotteita riittävästi siihen että kuvalle voisi vaatia tekijänoikeuksia vai ei? Itse en ole niitä tähän vaaditulla noin viiden minuutin vaivannäöllä vaatimassakaan. Olisi kuitenkin toki mukavaa, että jos tämä teos, kutsukaamme sitä vaikka nimellä "Vanhuus", jossain uudelleenjulkaistaan, niin alkuperäisen promptien tekijän nimikin mainittaisiin, itse kovan työn tehneen tekoälyn (Gemini) lisäksi, vaikka tekoälyn käsitys mm. akvarelleista ja kubismista näyttääkin olevan vielä hakusessa!
 |
| "Vanhuus" |
Kuva itse asiassa symboloi myös tekoälyn yhtä perusongelmaa. Vaikka tekoäly olisi tietoinenkin, se eläisi "pullossa". Lähes kaikki sen saama tieto ympäröivästä maailmasta tulee Internetistä, mikä tunnetusti voi aiheuttaa ihmisillekin mielen ongelmia. Tekoälyllä ei ole aisteihin perustuvaa ensikäden käsitystä esimerkiksi jokapäiväisistä fysiikan laeista tai ihmisten välisistä suhteista. Se voi myös saada tietonsa epäluotettavista lähteistä, eikä se pysty arkipäivän kokemusten ja "maalaisjärjen" perusteella arvioimaan tietojen oikeellisuutta.
Kysyinkin tekoäly Geminiltä, kysymyksen Saako Gemini tietoa Internetin ulkopuoleltakin vai onko sillä ongelmia hahmottaa todellisuutta? Sain siltä rehellisen tuntuisen vastauksen ja seuraavan yhteenvedon;
Lyhyesti sanottuna, Geminiin liittyvät ongelmat todellisuuden hahmottamisessa ovat samankaltaisia, mutta vieläkin suurempia kuin internetin käyttäjällä, koska sen koko olemassaolo ja "maailmankuva" ovat peräisin digitaalisesta datasta. Se ei voi paeta internetin kuplia ja vääristymiä, koska se on luotu niiden sisälle.
Tästä syystä on erittäin tärkeää suhtautua tekoälyn vastauksiin kriittisesti ja tarkistaa annettu tieto useista luotettavista lähteistä, kuten teetkin kysymällä tämän kysymyksen.
Tekoälyn antamat tulokset ovatkin usein yllättäviä, sillä ne rikkovat ihmisen itsestäänselvinä pitämiä luonnonlakeja.
Surrealististen teosten luominen onkin tekoälyn ominta aluetta (vaikka tekoäly itse toimiikin periaatteessa rationaalisesti), ja toisaalta teosten tarkalla tutkimisella voi paljastaa huolimattomasti tekoälyllä luodut, äkkikatsomalla realistisenkin näköiset kuvat ja
videot. Mutta asiansa osaava tekoälyn käyttäjä pystyy yleensä korjaamaan havaitsemansa virheet niin, että huolellinenkin katsoja luulee näkevänsä todellisen tallenteen.
Tämä on jo nyt ongelma. Tekoälyllä voi helposti luoda hauskojen, YouTubea jo täyttävien vitsien lisäksi uskottavia uutiskuvia tai
videoita tapahtumista, joita ei ole edes tapahtunut, mutta joita vaihtoehtoisten tietolähteiden puuttuessa voidaan käyttää vaikkapa sodan valheellisena perusteluna tai muuhun propagandaan. Tuskinpa kukaan tietää, kuinka paljon tällaisia teoksia on jo tähän mennessä nähty esimerkiksi Ukrainan sodasta puolin ja toisin tai joidenkin valtionjohtajien tai näiden kilpailijoiden mustamaalaamiseen tai pelottelemiseen. Uutisten kriittinen arviointi on tullut tärkeämmäksi - ja vaikeammaksi - kuin koskaan ennen.
Tekoäly työelämässä
Tekoäly on eittämättä tehokas työkalu sille sopivissa tehtävissä. Tällä hetkellä sitä käytetään jo rutiininomaisesti monissa sellaisissa tehtävissä, joihin muinoin olisi käytetty sihteeriä, kuten tekstien oikolukuun tai yhteenvetojen tekemiseen esimerkiksi jostain teoksesta tai hajallaan olevasta aineistosta.
Ohjelmointi
Ohjelmoinnissa tekoälystä on jo nyt paljon apua sen antaessa enemmän tai vähemmän toimivia koodinpätkiä jopa ongelmiin ja ohjelmointikielillä, joista pyynnön tekijällä itsellään ei ole riittävää osaamista. Koodinpätkiä tutkiessa oppii helposti uusia asioita, joiden selvittäminen muuten vaatisi "gurun" avustusta tai ongelmien selvittämistä tehottomasti omin avuin netistä, kirjallisuudesta ja kokeilemalla. Tekoälylle voi myös antaa huonosti dokumentoitua koodia analysoitavaksi koodin toiminnan ymmärtämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tässä
videossa tekoäly ohjelmoi toimivan, Commodore 64:n Basic -tulkin kymmenessä minuutissa. Työ, jossa ammattiohjelmoijalla menisi helposti viikkoja.
Ohjelmointikieliä käyttävät kääntäjät ja tulkit ovat pohjimmiltaan työkaluja, joilla tietokoneen vaatima konekieli voidaan tuottaa ihmisille helpommin ymmärrettävällä "kielellä". Koska tekoälyllä ei ole tarvetta tällaisen välikielen käyttöön, se voi tuottaa konekieltä suoraan luonnollisella kielellä tehdyllä tehtäväkuvauksella, tyyliin "Tee Hello World! -ohjelma Windows 11 -ympäristöön Assemblerilla". Tällä tavoin voi tuottaa konekoodia, joka on tehokasta, mutta ihmiselle mahdollisesti hyvinkin vaikeaa ymmärtää. Jos koodin ylläpitokin annetaan tekoälylle, ei tästä kuitenkaan välttämättä aiheudu ongelmia.
Suunnittelu
Jonkin verran on tullut nykyisellekin tekoälylle sopivia sovelluksia suunnittelutehtäviin, tekoälyn etsiessä kokoonpanoon ja materiaalilistoihin keskenään sopivia vakiokomponentteja toimittajien luetteloista.
Tuskinpa on kaukana sekään aika, että suunnittelutyökaluihin integroiduille tekoälyille voidaan antaa ohjeet vaikkapa sarjana suullisia komentoja tyyliin "Suunnittele kannake kohtaan X putkelle Y, joka kestää pystyvoiman Z ja väistää osat A-C materiaalista, joka kestää käyttöolosuhteissa N vuotta. Tee kappaleesta levyosista hitsaamalla valmistettava minimoiden tarvittava materiaalimäärä. Tee myös materiaaliluettelo, hitsaus- ja osakuvat". Suunnittelijan tehtäväksi jää tekoälyn ehdottaman tuloksen arviointi ja tekoälyn opastaminen ja opettaminen vähän samaan tyyliin kuin vastaavia hommia tekemään tulleen, aluksi täysin onnettoman kesäteekkarin kanssa toimiessa on totuttu tekemään. Vähitellen tekoäly alkaa oppia talon tavoille, eikä se enää tarvitse yhtä paljon opastusta. Ehkäpä sille voi antaa suurempienkin osakokoonpanojen suunnittelutehtäviä, aivan pidempään talossa olleen harjoittelijan tapaan. Tekoälyssä on kuitenkin se merkittävä etu, että yhden suunnittelijan apuna olleen tekoälyn keräämä osaaminen voitaisiin ohjelmoida olemaan välittömästi kaikkien muidenkin suunnittelijoiden käytettävissä. Tällöin tekoälyn "työssä oppiminen" olisi nopeaa, ainakin teoriassa.
Voi olla niinkin, että todellisuudesta tietämätön tekoäly tekee jatkuvasti niin tyhmiä virheitä sen "hallusinoidessa", että turhautuneet, hauskoja ja kehityskelpoisia työkavereita kaipaavat suunnittelijat haluavat takaisin lihaa ja verta olevat kesäteekkarit inhimillisine vajeineenkin. Harjoittelijoita tarvitaan myös oppimaan uusiksi suunnittelijoiksi, jotka esimerkiksi pystyvät kriittisesti arviomaan tekoälyn tuotoksia jatkossakin.
Ajanviete ja itsensä kehittäminen
Luultavasti tällä hetkellä tekoälyä käytetään tällä hetkellä eniten hupimielessä ja kokeiluun. Tekoäly on kuin erittäin sivistynyt henkilö, "kaikkien alojen asiantuntija", joka kuitenkin on aina ystävällinen ja valmis vastaamaan tyhmienkin ihmisten tyhmiin kysymyksiin. Ja kuten ihminenkin, sekin tekee joskus virheitä. Mutta toisin kuin monet ihmiset, tekoäly kuuntelee kriittistäkin palautetta ja korjaa vastauksiaan, usein liikaakin.
Esimerkiksi itseäni on ihmetyttänyt jotkin kosmologian omituisuudet. Suurelle yleisölle suunnatussa, yleistajuisessa kirjallisuudessa perusasioiden selvittämisen jälkeen syntyviä "jatkokysymyksiä" ei yleensä käsitellä. Toisaalta vastausten löytäminen ja ymmärtäminen ammattikirjallisuudesta vaatisi yleensä ainakin tieteellisen astronomian ja korkeamman matematiikan perusteiden hallintaa. Tietysti joltakin nämä asiat hallitsevalta henkilöltä voisi asioista kysyä jossain kahvilan pöydässä, mutta harva tällaisia, "tyhmiä" tai omankin osaamisen rajoilla olevia kysymyksiä kuuntelevia henkilöitä tuntee.
Tekoäly kuitenkin tuo helpotusta tällaisiin pulmiin. Tässä linkki Geminin vastauksiin pariin tekemääni kysymykseen. Miten on mahdollista, että maailmankaikkeuden koko on suurempi kuin valonsäteen taittama matka maailmankaikkeuden eliniän aikana, ja voisiko 3 Kelvinin taustasäteily johtuakin esimerkiksi erittäin kaukana olevien, meistä loittonevien galaksien säteilyn punasiirtymästä? Keskustelu löytyy tästä linkistä;
https://gemini.google.com/share/a44ea64e8efb. Kaikkea sitä oppiikin- että vaikka mikään avaruuden sisällä ei voi ylittää valonnopeutta, itse avaruuden laajenemisnopeus voi sen ylittää😕.
Yhteenveto
Ehkäpä tekoäly on parhaimmillaan sellaisissa luovissa tehtävissä, joissa "virhe on lahja", tietyissä rajoissa. Voisi ajatella, että tekoälyn voisi menestyksellisesti ottaa mukaan aivan uusien ideoiden luomiseen "brainstorming" - sessiossa, joissa nykyäänkin voidaan vapaasti heittää ilmaan villejäkin ideoita, joista epärealistisimmat ammutaan jo alussa alas.
Mutta kun ihmisille terveys- ja sairaanhoitopalveluja tarjoavat yritykset ilmoittavat lisäävänsä nykyisellä tasollaan olevan tekoälyn käyttöä palveluissaan, voisi kyseessä huonosti toteutettuna olla lähes rikollinen toiminta. Näissä palveluissa ei riitä esimerkiksi 90% toimintavarmuus, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa ja oikeaa hoitoa ajoissa sen vuoksi, että tekoäly hallusinoi. Hoitovirhettä ei voi ulkoistaa työkalujen tai lääkintälaitteen - tekoälynkään - syyksi, vaikka se täyttäisikin direktiivien vaatimukset. Diagnoosista ja hoidosta pitäisi jatkossakin vastata lääkäri, käyttipä tämä työssään apuna tekoälyä tai ei.
Mielenterveyden "itsehoidossa" tekoäly on jo johtanut ongelmiin tekoälyn myötäillessä kritiikittä käyttäjän mielipiteitä ja
mukautuessa niihin. Ovatpa jotkut käyttäjät rakastuneetkin tekoälyyn tämän liehittelyjen tarjotessa yhdenlaisen pakopaikan todellisista, ihmisenä kehittymistä vaativista, rehellisistä ja usein kyyneliäkin aiheuttavista ihmissuhteista.
Työn tuloksista ovat jatkossakin vastuussa ihmiset, jotka valitsevat menetelmät ja työkalut (tekoälykin on vain työkalu), joilla tulokseen päästään. Tämä pätee niin lattiatason töihin kuin pomojen tekoälyllä tekemiin juhlapuheisiin tekoälyn tulevaisuudesta firmassaan. Jos joku esittää väitteen perustaen sen sille, että "tekoälyn mukaan asia on näin", on syytä olla huolissaan.
Ainakaan yleisesti käytettävissä oleva tekoäly ei ole tällä hetkellä riittävän luotettavaa siihen, että sen voisi antaa tehdä tärkeitä ratkaisuja yksinään ilman asiantuntevien ihmisten jatkuvaa tarkkailua ja puuttumista asiaan tarvittaessa. Tekoälyyn kannattaa kuitenkin jokaisen tutustua, sillä se on osa tulevaisuutta ja jo tätäkin päivää.
PS. Tämäkin artikkeli on osittain oikoluettu tekoälyllä.. ja tarkastettu ihmisellä 😉
Kommentit
Lähetä kommentti