Lujuuslaskentaa laskijan näkökulmasta

Toisinaan jo olemassa olevaan rakenteeseen joudutaan tekemään muutoksia tai korjauksia, joissa kantaviin rakenteisiin on tehtävä esimerkiksi aukotuksia putkistojen läpivientiä varten tai kantavien väliseinien tai laipioiden siirroksia tilajaon muuttuessa. Heikentyneen rakenteen vahvistamiseksi rakenteeseen lisätään samalla erilaisia vahvistuksia, jotta rakenteen kokonaislujuus ei heikkenisi. Jos tilapäisiä tukirakenteita ei voida käyttää, niin tyypillisesti vahvistusrakenne lisätään ensin alkuperäiseen rakenteeseen, jonka jälkeen poistettava rakenne leikataan alkuperäisestä rakenteesta pois. Tällaisia tilanteita tulee esiin laivojen retrofiteissä (uudelleenvarustelussa) tai tehtäessä tuotantolaitoksiin muutoksia uusien koneiden ja laitteiden muuttaessa tilavaatimuksia. Jos rakenne ei ole muutostyön aikana kuormitettu, on uuden rakenteen lujuuslaskenta suoraviivaista- laskenta voidaan tehdä suoraan muutetun rakenteen geometrialla ja kuormilla samaan tapaan kuin alkuperäiselläkin raken

Osittain blogini aihepiirin sivusta tässä ajatuksiani Hyperloopista , uudentyyppisestä ihmisten ja tavaroiden kuljetusmenetelmästä. Veronmaksajatkin joutuvat osallistumaan suuriin ja kalliisiin projekteihin, joita ei voida rahoittaa pelkästään kaupallisilla perusteilla. Hyperloopin kustannusarviot liikkuvat optimistisimmillaankin useampien miljardien eurojen luokassa, ja Suomen olosuhteissa olisi hyvin naivia kuvitella ettei yhteiskunta jossain vaiheessa joutuisi osallistumaan projektiin suurella panoksella. Varsinkin nykyisessä taloustilanteessa esitän tässä yhtenä mahdollisen projektin tulevana maksajana joitain konseptiin sisältyviä ongelmia, joita projektista innostuneet eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi. Jotkin päätelmät alla on numeerisia, mutta jokainen lukion fysiikan käynyt lukija pystyy tarkistamaan näistä useimmat taskulaskimellaan. Monessa kohdassa epäilemättä puutun periaatteessa sivuseikkoihin. Tässä hankkeessa "sivuseikkoja" on kuitenkin niin monia ja vakav