Avausviesti

Johdanto blogiin

Olen toiminut päätoimisena lujuuslaskijana koko työurani ajan vuodesta 1996 eteenpäin, sekä työläisenä insinööritoimistoissa että yksinyrittäjänä omassa yrityksessäni (Lujax tmi). Tänä aikana olen huomannut paljon käytännön asioita sekä laskijoiden että myös laskentoja teettävien asiakkaiden puolella, joiden tietäminen ja ymmärtäminen voisi säästää paljolta turhalta työltä, turhilta riskeiltä ja mahdollisesti kyseiseen tarkoitukseen vääriltä tuloksiltakin.

Käytännön lujuuslaskennasta laskijoille tai suunnittelijoille ei juurikaan löydy materiaalia netistä - eikä muutenkaan. Viime aikoina olenkin miettinyt, olisiko lujuuslaskentaan liittyvän blogin perustamisessa jotain järkeä ja nyt päätin kokeilla olisiko aiheeseen paneutuvalla blogilla tarvetta.

Mahdolliset blogin teemat

Työurani laskijana aloitin ilman vanhempien kollegojen opastusta eli käytännössä jouduin opettelemaan käytännön ammattimaisen laskentatyön itsenäisesti. Koska tiedän että nykyäänkin monet lujuuslaskijat joutuvat aloittamaan työuransa vastaavasti yksinään, ajattelin että yksi teema blogissa olisi vinkit aloitteleville lujuuslaskijoille.

Mitä nämä vinkit sitten voisivat olla? Itse olin käynyt suurimman osan Teknillisen korkeakoulun lujuusopin kursseista ja tiesin paljonkin laskennan takana olevasta teoriasta, mutta käytännön laskentatyötä tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla siellä ei opetettu. Todellisissa teollisuusprojekteissa on lähes aina kiire ja laskennat pitäisi saada suoritettua mahdollisimman nopeasti, mutta luonnollisesti riittävän tarkasti kulloiseenkin tarpeeseen. Tämän tason löytäminen on hyvin oleellista tosielämässä.

Yhtenä perusvinkkinä voisi mielestäni olla vaikkapa Einsteiniä mukaillen

"Laskenta on tehtävä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista -- muttei yhtään sen yksinkertaisemmaksi!"

Myös tulosten tulkinta on aloitteleville laskijoille usein vaikeaa. Miten vaikkapa tulkitaan tilanne sallittujen jännitysten mukaisessa mitoituksessa, jossa kulmaraudan terävään sisänurkkaan syntyy FEM-laskentaohjelman mukaan suuri huippujännitys, joka vain kasvaa tarkennettaessa laskentaa, vaikka tosielämässä kulmarauta kestää kyseisen kuorman leikiten?



Toinen teema blogissa voisi olla vinkit ja toiveet suunnittelijoille. Nykyään tavallisilla suunnittelijoillakin on usein käytössään 3d-CAD -järjestelmiin integroidut laskentamodulit. Näiden käytössä on paljon sudenkuoppia, jotka voivat helposti johtaa jopa vaarallisiin päätelmiin kokemattomilla käyttäjillä.

Toinen tähän suunnittelijateemaan kuuluva aihe on yksinkertaisten, kynällä ja paperilla tehtävien karkeiden laskelmien tekeminen sopivasti yksinkertaistetuilla rakenteilla ja kuormilla jo suunnittelijoiden toimesta ennen laskentaa ammattilaisten toimesta FEMillä. Ei ole aivan harvinaista, että laskettavaksi tulee jokin rakenneosa, jonka alimittaisuus olisi ollut selvää ilman aikaavievää ja kallista laskentaakin.

Toki teemoja voisi olla lisääkin, aiheeseen liittyen. Toivoisin kommentteja ja ideoita tai ylipäätään rohkaisua jos mielestänne tätä tai muuta vastaavaa blogia ylipäänsä tarvitaan. Aiheita ja juttuja riittää kyllä!


Tässä blogissa esittämäni ajatukset ja kommentit ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa työnantajani virallista kantaa asioihin.


MH ( sposti mhlujax ät gmail.com)