Neil Armstrongin luento insinöörityöstä

Harvoin tullaan ajatelleeksi, että kuun pinnalle ensimmäisenä jalkansa laskenut astronautti Neil Armstrong oli koulutukseltaan lentotekniikan insinööri. Hänellä oli varsin hyviä huomioita insinööritieteiden osalta, ei pelkästään avaruustekniikkaa ajatellen. Hänen pitämäänsä luentoa vuosituhannen vaihteessa voi seurata esimerkiksi tästä linkistä.

Neil Armstrong tutkimassa Apollo 11:n lentosuunnitelmaa (NASA, Public domain, via Wikimedia Commons)

 Yhteenvetona tässä luennossa hän esittelee aluksi tärkeimmät insinöörin työkalut tehokkuusjärjestyksessä, varmimmasta epävarmimpaan; Kursiivilla kirjoitetut osat ovat omia kommenttejani.

1. Mittaukset. Niissäkin voi olla silti virheitä.
2. "Syyt ja seuraukset", luonnonlakeihin perustuva analyysi. Eivät ole virheettömiä, mutta antavat luotettavia ja toistettavia tuloksia. Käyttökelpoisin kun tarkasteltava ongelma voidaan idealisoida muutaman muuttujan tai ilmiön samanaikaiseen tarkasteluun tarvitsematta huomioida samanaikaisesti vaikuttavia, ideaalimallista riippumattomia ilmiöitä. Lujuuslaskenta kuuluu tähän kategoriaan.
3. Tilastolliset korrelaatiotarkastelut. Antavat järkevän, mutta epätarkan yleiskuvan tarkasteltavasta asiasta. Käytetään vain silloin kun asiaan vaikuttaa suuri määrä riippumattomia muuttujia eikä determinististä analyysiä voi käyttää.
4. Mielipiteiden keruu. Tulokset voivat olla hyödyllisiä, mutta eivät toistettavissa. 
5. Muut menetelmät, "sivistynyt arvaus" 

Lista on yhä täysin pätevä, mutta tietotekniikan kehitys on mahdollistanut sen, että yhä suurempi osa aiemmin tilastollisista ja mittaustarkasteluista  voidaan nykyään suorittaa analyyttisesti tietokonelaskennalla tai -simulaatiolla. Fysikaalisilla mittauksilla on silti yhä tärkeä paikkansa, sillä paraskin tietokonelaskenta vain simuloi yksinkertaistettua mallia todellisuudesta. Mielipiteet, intuitio ja puhtaat, kokemukseen perustuvat arvauksetkin ovat epäilemättä tulevaisuudessakin tärkeitä varsinkin perussuunnittelussa haettaessa hyvää peruskonfiguraatiota. Tällöin selvitään yleensä selvästi pienemmällä määrällä "turhaa" suunnittelua ja analyysejä kuin huonolla konseptilla.